Edunvalvonnan tarve tulee yllättäen
Onnettomuus tai sairaskohtaus voi muuttaa niin nuoren kuin vanhan ihmisen toimintakyvyn hetkessä. Sairastuneen ympärillä arki kuitenkin jatkuu – laskut täytyy maksaa ja omaisuudesta huolehtia. Jokaisen meistä kannattaa hyvän sään aikana ilmaista, kenet haluamme valvomaan etujamme, jos jotain sattuisi.
Me Lakipolulla autamme sinua tämän tärkeän asiakirjan teossa.
Tarvitsetko edunvalvontavaltuutuksen? Kokeile laskuria!
Vastaamalla muutamaan kysymykseen saat arvion, kuinka tärkeä edunvalvontavaltuutus olisi juuri sinun elämässäsi.
Näet suosituksen heti laskurin viimeiselle sivulle päästyäsi. Jos kiinnostuit valtuutuksen tilaamisesta, lähetä viimeisellä sivulla oleva yhteydenottopyyntö. Siinä tapauksessa lakimiehemme saa tietää nimesi, yhteystietosi ja sinulle annetun suosituksen. Henkilökohtaisia vastauksiasi ei tallenneta mihinkään.
Kysymyksiä ja vastauksia edunvalvonnasta
Alla vastaamme yleisimmin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Edunvalvontavaltakirja on kirjallinen asiakirja, jossa tahto ja toimintaohjeet ilmaistaan.
Valtuutuksen tekevää henkilöä kutsutaan valtuuttajaksi tai päämieheksi.
Edunvalvontavaltakirjassa nimetty ensisijainen valtuutettu on henkilö, joka alkaa hoitamaan valtuuttajan asioita tämän terveydentilan heikentyessä.
Varavaltuutettu on väliaikainen varahenkilö, jos ensisijainen valtuutettu on estynyt hoitamaan tehtäväänsä.
Toissijainen valtuutettu on varahenkilö, jos ensisijainen valtuutettu on pysyvästi estynyt tai haluaa lopettaa valtuutettuna toimimisen.
Edunvalvoja tai yleinen edunvalvoja on viranomaisen tehtävään määräämä henkilö.
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää tekemänsä toimen merkityksen.
Älä jätä valtakirjaa tekemättä vain siksi, että olet nuori ja terve. Onnettomuus tai sairaskohtaus voi kohdata ketä tahansa.
Alaikäinen henkilö ei voi itse tehdä edunvalvontavaltuutusta, sillä normaalitilanteessa lapsen asioista päättää aina huoltaja. Joissakin tapauksissa viranomainen voi kuitenkin määrätä lapselle edunvalvojan. Tarve saattaa syntyä esim. tämän ollessa kuolinpesän osakkaana tai kiinteistön kaupan osapuolena.
Edunvalvontavaltuutus voi ottaa kantaa hyvin yksityiskohtaisiin asioihin, kuten:
- Arkisten asioiden hoito, kuten laskujen maksu
- Omaisuuden hoito tai myynti
- Valtuuttajan yritystoiminnan järjestäminen
- Hoitoa koskevat päätökset
Lisää tietoa saat lakimieheltä.
Valtuutus tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja ei pysty huolehtimaan itse asioistaan. Silloin valtuutukselle haetaan vahvistus Digi- ja väestötietovirastosta. Hakemuksen yhteydessä todistetaan lääkärinlausunnolla tai muulla luotettavalla selvityksellä, että valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtia omista asioistaan.
Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen määräämä lähiomainen tai yleinen edunvalvoja on viimeinen keino järjestää asiat, jos sopivaa valtuutettua ei löydy lähipiiristä.
Itse annettu valtuutus on sekä valtuuttajalle että valtuutetulle kätevämpi tapa kuin määrättyyn edunvalvojaan turvautuminen. Valtuutetulle voi antaa yksityiskohtaisempia arkeen ja hoitoon liittyviä tehtäviä, kun taas viranomaisen määräämä edunvalvoja saa hoitaa ainoastaan omaisuuteen liittyviä asioita.
Lisäksi edunvalvontavaltuutuksen vahvistuksen saa Digi- ja viestintävirastosta yleensä nopeammin, jolloin valtuutettu pääsee mahdollisimman pian aloittamaan tehtävänsä.
Lakimiehen laatima edunvalvontavaltuutus maksaa Lakipolulla alk. 260 €. Hinta sisältää etä- tai lähitapaamisen, asiakirjan laadinnan sekä arvonlisäveron.